perjantai 22. elokuuta 2014

KANSA VALVOO, KELA NUKKUU

Psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen kirjoittaa Lääkärikirja Duodecimissa vuonna 2013:

Pitkäaikainen väsymysoireyhtymä on INVALIDISOIVA PITKÄAIKAISSAIRAUS, jolle on ominaista kuukausia ja usein vuosia kestävä voimakas väsymystila ja väsymysalttius. Oireyhtymä ei selity ainakaan kokonaan minkään muun sairauden perusteella...Vastoin aikaisempia käsityksiä sitä pidetään nykyisin luonteeltaan neurologisena sairautena eikä siis suinkaan etiologialtaan tuntemattomana psykiatrisena oireyhtymänä. 

Suomen KELAssa pitkäaikainen väsymysoireyhtymä on edelleen tuntematon psykiatrinen oirekokonaisuus, joka hoituu kognitivisella käyttäytymisterapialla ja liikunnan vähittäisellä lisäämisellä. Työkykyä oireilu ei rajoita. Potilaalle kuuluvan kuntoutustuen ja sairauseläkkeen saaminen edellyttää, että oirekuva naamioidaan keskivaikeaksi tai vaikeaksi masennukseksi. Joillekin potilaille on kuitenkin vaikea hyväksyä itselleen masennusdiagnoosia, varsinkin jos potilaan toimintakykyä haittaavien masennuslääkkeiden syöminen on ehto tukien saamiseksi. Potilasta ei tee työkykyiseksi se, että KELA ei tunnista sairautta. Työkyvytön väsymyspotilas ei voi kuin hakea uusia B-todistuksia, yrittää jaksaa viedä läpi valitusprosessit ja hylkäysten jälkeen yrittää uudelleen. Väsytystaistelu on kuitenkin epäreilu: potilaat joutuvat täyttämään hakemuksia ja valituksia valvottujen öiden jälkeen, kun KELAn asiantuntijat saavat ne luettavakseen hyvin nukutun yön jälkeen. Vai jarruttaako KELA kehitystä työmarkkinapoliittisista syistä: mikäli väsymysoireyhtymä tunnustettaisiin, jäisi moni KELAn virkamies työttömäksi, jos vuosien paperisodat jäisivät käymättä.

Pitkäkestoiselle väsymysoireyhtymälle on kansainväliset diagnostiset kriteerit, joita käytetään lääketieteellisissä tutkimuksissa ja päätöksenteon pohjana muissa länsimaissa. Onkohan Suomi ainoa EU-maa, joka hyväksyy maamiinat myös Ruotsin rajalle, jotta pitkäaikaisen väsymysoireyhtymän asiantuntemus ei jalkautuisi maahamme. Ruotsalaiset ovat hulluja, kielsivät asbestinkin käytön ennen kuin suomalaiset ymmärsivät edes pelätä. Tällä kertaa on mielenkiintoista todeta KELAn asiantuntijoiden lääketieteellinen jälkeenjääneisyys, kun vertaa Ruotsin FSKn ja Suomen KELAn vastauksia samaan allekirjoittaneen tekemään B-todistukseen.





8 kommenttia:

  1. "Vastoin aikaisempia käsityksiä sitä pidetään nykyisin luonteeltaan neurologisena sairautena".

    Saisiko tälle väitteelle evidence-based tukea?

    Kollegialisin terveisin,
    LL Sergei Iljukov

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä saa: sadoilta potilailta. Kuinka montaa cfs-potilasta olet itse hoitanut? Sille, että kyseessä olisi psykiatrinen sairaus, ei myöskään ole mitään todisteita, eikä tule koskaan olemaankaan, koska kysymyksessä ei ole mielenterveyden ongelma. Ei tarvitse kuin todella kuunnella yhtä potilasta tietääkseen tämän. Jaksan ihmetellä, miten se voi olla niin vaikeaa.
      Terveisin elävä Evidence

      Poista
    2. On myös olemassa myös ihan tutkimustietoa ja niin edelleen, mutta tämän saisi selvitettyä, kun viitsisi vähän vaivautua googlettamaan.

      Poista
    3. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24665088

      Pieni, mutta mahdollisesti käänteen tekevä tutkimus, jolla voisi seuloa kenellä on CFS ja vielä sairauden vaikeusaste.

      Eräs Kelan meriselitys hylkääviin CFS päätöksiin on, että potilaalla saattaa olla jokin muu vakava sairaus, joka jäisi sitten ilman hoitoa. Yhteiskunnan rajallisilla resursseilla on kuitenkin mahdotonta tehdä täydellistä poissulkua, ei niin toimita muidenkaan sairauksien kohdalla, vaikka potilas olisi erittäin huonossa kunnossa.

      Suomessa tulisi luoda pelisäännöt, missä määritetään kaikki vaadittavat tutkimukset, joiden jälkeen potilaalle voidaan "varmuudella" antaa CFS diagnoosi tai varmuusluokat 1. 2. ja 3.

      Paperisota kyllä työllistää, mutta valitettavasti juuri lääkäreitä, joilla olisi yhteiskunnallisesti hyödyllisempääkin tekemistä työaikana.

      Poista
    4. Kyllä se on neurologinen sairaus ihan ICD-luokituksen mukaisestikin ja diagnoosinumero on G93.3 - CFS:stä on tälläinen suositus annettu kansainvälisesti.

      http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/15c30d65-2b96-41d7-aca8-1a05aa8a0a19

      http://www.name-us.org/ICD%20Codes.htm

      Poista
    5. Sairastuneilla on myös todennettu monia neurologisia ja immunologisia poikkeavuuksia, minä mukaan lukien.

      Poista
    6. Tässä vielä Sergei sinulle sivistävää tietoa:

      http://download.springer.com/static/pdf/607/art%253A10.1007%252Fs12035-013-8553-0.pdf?auth66=1410026941_9e2d7803a68e74e8b0b6e1bf017735ca&ext=.pdf

      Poista
  2. Harmi kun en aikaisemmin tullut vastaanotollenne. Minua on pompoteltu nyt vuodesta 2006. Sairastan MCTD:tä joka on harvinaissairaus. Olen myös saanut diagnoosin F48.0.Mistään ei tunnu saavan apua eikä ymmärrystä.

    VastaaPoista