perjantai 22. elokuuta 2014

KANSA VALVOO, KELA NUKKUU

Psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen kirjoittaa Lääkärikirja Duodecimissa vuonna 2013:

Pitkäaikainen väsymysoireyhtymä on INVALIDISOIVA PITKÄAIKAISSAIRAUS, jolle on ominaista kuukausia ja usein vuosia kestävä voimakas väsymystila ja väsymysalttius. Oireyhtymä ei selity ainakaan kokonaan minkään muun sairauden perusteella...Vastoin aikaisempia käsityksiä sitä pidetään nykyisin luonteeltaan neurologisena sairautena eikä siis suinkaan etiologialtaan tuntemattomana psykiatrisena oireyhtymänä. 

Suomen KELAssa pitkäaikainen väsymysoireyhtymä on edelleen tuntematon psykiatrinen oirekokonaisuus, joka hoituu kognitivisella käyttäytymisterapialla ja liikunnan vähittäisellä lisäämisellä. Työkykyä oireilu ei rajoita. Potilaalle kuuluvan kuntoutustuen ja sairauseläkkeen saaminen edellyttää, että oirekuva naamioidaan keskivaikeaksi tai vaikeaksi masennukseksi. Joillekin potilaille on kuitenkin vaikea hyväksyä itselleen masennusdiagnoosia, varsinkin jos potilaan toimintakykyä haittaavien masennuslääkkeiden syöminen on ehto tukien saamiseksi. Potilasta ei tee työkykyiseksi se, että KELA ei tunnista sairautta. Työkyvytön väsymyspotilas ei voi kuin hakea uusia B-todistuksia, yrittää jaksaa viedä läpi valitusprosessit ja hylkäysten jälkeen yrittää uudelleen. Väsytystaistelu on kuitenkin epäreilu: potilaat joutuvat täyttämään hakemuksia ja valituksia valvottujen öiden jälkeen, kun KELAn asiantuntijat saavat ne luettavakseen hyvin nukutun yön jälkeen. Vai jarruttaako KELA kehitystä työmarkkinapoliittisista syistä: mikäli väsymysoireyhtymä tunnustettaisiin, jäisi moni KELAn virkamies työttömäksi, jos vuosien paperisodat jäisivät käymättä.

Pitkäkestoiselle väsymysoireyhtymälle on kansainväliset diagnostiset kriteerit, joita käytetään lääketieteellisissä tutkimuksissa ja päätöksenteon pohjana muissa länsimaissa. Onkohan Suomi ainoa EU-maa, joka hyväksyy maamiinat myös Ruotsin rajalle, jotta pitkäaikaisen väsymysoireyhtymän asiantuntemus ei jalkautuisi maahamme. Ruotsalaiset ovat hulluja, kielsivät asbestinkin käytön ennen kuin suomalaiset ymmärsivät edes pelätä. Tällä kertaa on mielenkiintoista todeta KELAn asiantuntijoiden lääketieteellinen jälkeenjääneisyys, kun vertaa Ruotsin FSKn ja Suomen KELAn vastauksia samaan allekirjoittaneen tekemään B-todistukseen.