KORONA-ROKOTUKSET: YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN PUOLESTA

Rokotusasiat puhuttavat jälleen. Koronarokotetta odotetaan kuumeisesti ja vähän myös pelätään. Rokotukset on kiireesti saatava käyntiin. Tutkittua tietoa rokotusten turvallisuudesta laajassa valikoimattomassa väestössä on vähän. Välittömästi ilmaantuvat haittavaikutukset ovat tavallisia, useimmiten lieviä ja hoituvat nopeasti, jälkiä jättämättä. Ajallisen yhteyden vuoksi ne on helppo havaita ja yhdistää rokotteeseen. Tietoa uuden rokotteen välittömistä haittavaikutuksista kertyy sekä lyhyissä alustavissa turvallisuustutkimuksissa että nopeasti myös rokotusohjelman edetessä.

Tuoreessa muistissa on narkolepsia sikainfluenssarokotteen harvinaisena hitaasti ilmenevänä jälkitautina. Hitaammalla aikataululla mahdollisesti ilmaantuvat haitat ovat varmasti harvinaisia. Uusien ennennäkemättömien oireiden tunnistaminen ja siten myös tilastointi voi olla vaikeaa. Rekisteritutkimuksin näihin ei päästä käsiksi, jos harvinaista oiretta ei tunnisteta, oteta vakavasti, jätetään kirjaamatta tai sitä ei haluta raportoida. Harvinaisten myöhäisvaikutusten yhdistäminen rokotteeseen onkin käytännössä mahdotonta. Tästä esimerkkinä on ratkaisematon kiista kroonisen väsymysoireyhtymän väitetystä yhteydestä HPV-rokotteeseen.

Suomen hyvä perinteinen rokotusmyönteisyys on ollut lääketieteellinen menestystarina. Ihmisten luottamus terveydenhuoltoon perustuu siihen, että terveydenhuollon toimijoiden uskotaan toimivan potilaan parhaaksi, jopa pyyteettömästi. Luotetaan asiantuntijoiden arvioon rokotusohjelmaan otettujen rokotteiden tehosta ja turvallisuudesta. 

Rokotukset eroavat monellakin tavalla muusta lääketieteellisestä hoidosta. Ensinnäkin, rokotteet annetaan yleensä terveelle henkilölle, tavoitteena estää myöhempi sairastuminen ja kulkutaudin leviäminen. Toiseksi, yleisvaarallisen kulkutaudin nujertaminen edellyttää, että riittävän moni yhteisön jäsen saa tai hankkii vastustuskyvyn tautia vastaan. Tarvitaan laumaimmuniteetti. Yleisvaarallisissa tartuntataudeissa yksilöllä ei yhteisön osana voida katsoa olevan esim. rokotusten suhteen samanlaista valinnanvapautta kuin esim. syövän hoidossa. Siksi on luonnollista ja ymmärrettävää, että myös rokotekeskusteluun ilmaantuu piirteitä rajoitetusta sananvapaudesta. Viranomaisten taholta saatetaan pelätä, että rokotusten mahdollisten haittavaikutusten esiin tuominen lisäisi rokotevastaisuutta ja vaarantaisi rokotusohjelman onnistumisen. Rokotusasioissa vallitseva yhden totuuden politiikka ja haittavaikutusten suhteen vaikenemisen kulttuuri saattaa kuitenkin sopia paremmin Pohjois-Koreaan kuin avoimuutta edellyttävään maahamme. Salamyhkäisyys, haittavaikutusten kieltäminen tai vähättely ja tarkkaavaisten lääkäreiden ja haittavaikutuksia kokeneen kansalaisen yksioikoinen tuomitseminen saattavat päinvastoin kylvää epäluuloa. Suomen olosuhteissa viisainta lieneekin avoimuus ja syntyneiden epäilyjen asiallinen selvitys.

Asiantuntijat perustavat näkemyksensä tieteelliseen näyttöön, tilastoihin ja todennäköisyyksiin, tietäen että tieteellinen tieto ei ole totuus vaan senhetkinen paras tietämys ja itseään korjaava prosessi. Vastapuolella on vakavan haittavaikutuksen kokenut yksilö, jota tieto ilmiön tilastollisesta harvinaisuudesta ei paranna eikä lohduta. Itse rokotushaittaa suurempi vaurio voi kuitenkin aiheutua siitä, että yksilö rokotusvastaisena henkilönä koetaan yhteisölle vaarallisena ja suljetaan sosiaaliturvan ulkopuolelle.

Korona-rokotukset ovat tulossa ja ne ovat tarpeellisia. Olemme samassa veneessä. Koronarokotukset otetaan yksi kaikkien ja kaikkien yhden puolesta. Edellisen kerran kansakuntamme oli vaarassa, kun kävimme sotaa Neuvostoliittoa vastaan. Moni menetti henkensä ja yhä useampi terveytensä yhteisen hyvän puolesta. On itsestään selvää, että arvostamme ja kunnioitamme sodassa kaatuneitten uhrausta ja pidämme huolta henkiin jääneistä veteraaneista. 

Korona-rokotukset ovat samalla tavalla sodankäyntiä kansakuntamme ja ihmiskunnan vihollista vastaan. Korona-pandemia koskee meitä kaikkia: tehdään tällä kertaa yhdessä paremmin: kartoitetaan aikaisempaa systemaattisemmin koronarokotuksen jälkeen mahdollisesti ilmaantuvat pitkäaikaishaittavaikutukset. Tähän maamme tietotekniikan osaajat antavat harvinaislaatuisen mahdollisuuden. Haastan THL:n perustamaan tietokannan ja julkaisemaan sen rakenteen applikaatioiden kehittäjille. Silloin myös rokotuksesta kieltäytyjät voivat täyttää yhteiskunnallisen velvollisuutensa toimimalla kontrollihenkilöinä tässä ainutlaatuisessa kansallisessa projektissa. Samalla järjestelmällä olisi mahdollista saada käsitys long-Covid-oirelusta kärsivien oireiden kehityksestä ja kuntoutumisesta. Voisiko talvisodan ihme toistua?

Jos joku tässä sodassa menettäisi fyysisen terveytensä, muistakaamme, että hän maksaa hinnan siitä, että me muut saamme elää terveinä. Tunnistakaamme hänen uhrauksensa ja tunnustakaamme velvollisuutemme pitää huolta hänen terveydestään ja pärjäämisestään yhteisön osana parhaalla mahdollisella tavalla. Kaveria ei jätetä!